Mietin aluksi meneekö koko loma vain autossa istuskeluun ja alkavatko auton tilat muutenkin ahdistamaan mutta molemmat ennakkoluulot osuttautuivat onneksi turhaksi. Matkustaminen asuntoautolla oli varsin rennon letkeää. Liikkumisen vapaus kolahti minuun, se että voi pysähtyä milloin vain ja jatkaa taas matkaa kun alkaaa tuntua siltä.

Ajattelimme että voisimme mielellään yöpyä reissussa myös muualla kuin itse leirintäalueilla. Autoa vuokratessa kannattaakin selvittää onko tämä mahdollista. Toimiiko siis auton laitteet (lämmitys/viilennys, laitteet: jääkaappi, liesi, suihku jne) ilman, kuin leirintäalueella sähkön varassa. Meidän autolle tuo oli mahdollista eli auto oli ns. hybridimalli jonka laitteiden käyttö onnistui tilanteen mukaan automaattisesti sekä akulla, kaasulla, että sähköllä.

Olimme viikon aikana kaksi yötä leirintäalueella sillä halusimme testata myös niissä yöpymistä. Leirintäalueet mille osuttiin olivat myös varsin kivoja. Useimmilta leirintäalueilta löytyy esimerkiksi sauna, jonka voi halutessaan vuokrata myös omaan käyttöön. Tietysti myös suihkutilojen käyttö onnistuu leiripaikan hinnalla useimmilla leirintäalueilla. Ruokailutilat ja grillipaikat taitavat kuulua myös useimpien leirintäalueiden vakiovarusteisiin.

Meidän autosta löytyi myös reilun kokoinen suihku- ja wc-tila. Vesisäiliö oli juuri sen kokoinen, että pystyimme kyllä molemmat käymään myös auton suihkussa, itse säiliön voi helposti täyttää useimmilla huoltoasemilla. Autossa oleva reilu täysikokoinen jääkaappipakastin mahdollisti myös hyvin ruokien säilyttämisen. Kokkailimme autossa kaasuliedellä niin aamupuurot kuin kahvit ja iltaisin usein grillailimme, sillä auton ulkopuolelle sai kytkettyä hyvin kaasugrillin. Auton varustuksiin olisi kuulunut myös uuni, mutta tämä jäi testaamatta. Laitanpa tähän linkin tuon meidän auton sivuille jos olet kiinnostunut katsomaan lisätietoja.

Lähtötilanteessa ehkä jonkinlainen alustava suunnitelma missä ainakin olisi kiva käydä kannattaa omasta mielestäni olla mielessä. Meillä oli muutama paikka; Koli ja Kuusamo minne ajattelimme suunnata heti alkulomasta. Ajattelimme, että katsomme mikä tilanne on näiden kohteiden jälkeen, miltä kelit näyttävät ja miten mieli tekee ajella. Kuusamon jälkeen ajattelimme että emme vielä suinkaan lähde ”alaspäin” vaan suuntaamme vielä ylös pohjoiseen. Niimpä reittimme olikin lopulta Jyväskylä-Koli-Kuhmo-Kuusamo-Levi-Pallas-Ylläs-Pello-Kalajoki-Jyväskylä. Käytännössä katsoen olimme aina yhden yön paikkakunnalla ja jatkoimme sitten matkaa seuraavaan. Tämä ei meidän osalta tuntunut mitenkään raskaalta.

Koli

Ensimmäinen etappi oli siis Koli jonne siirryimme myöhään illasta. Kolilla en ole käynyt koskaan aiemmin, mutta ennakko-odotukset olivat kovat näkemieni kuvien perusteella. -Eivätkä ne pettäneet! Kolin korkeimmalle huipulle Ukko-Kolille pääsee kiipeämään jo läheisen parkkipaikan luota. Sinne voi siis kiivetä vaikka lasten kanssa. Toki kalliot ovat hieman liukkaita (varsinkin sateella), mutta matka ei ole pitkä. Lähdimme kiertämään pienen 8 kilometrin lenkin ja kiipesimme myös Mäkrän huipulle joka on hieman kauempana (eikä läheskään niin suosittu) mutta sieltä oli lähes yhtä hienot maisemat. Maisemat ovat mykistävän kauniit, suosittelen ehdommasti.

Kuhmo

Kolilta ajoimme Kuhmoon Lentuankosken leirintäalueelle jossa yövyimme kauniissa maalaismaisemassa. Leirintäalue oli todella siisti ja rauhallinen paikka, läheiselle koskelle tutustuimme heti seuraavana aamupäivänä. Se tuntuu olevan monen kalastajan suosikkipaikka.

Kuusamo

Kuhmosta auton nokka kääntyi kohti Kuusamoa jonne saavuimme alkuillasta. Kävimmekin katsomassa Kiutakönkään koskimaisemaa ja wau!! tää on yksi hienoimmista paikoista! Veden ollessa todella korkealla vielä kosken voiman todellakin saattoi nähdä. Myös Kuusamossa olimme yötä, josta lähdimme seuraavana aamuna kiertämään sitten pienen karhunkierroksen. Emme suinkaan olleet ainoita, sillä paikalla oli todella paljon ihmisiä. Pieni karhunkierros on n.  12 kilometriä pitkä ja sen varrelle osuu 9 koskea, matkalla pääset ylittämään riippusiltoja ja näet Kuusamon jylhiä maisemia korkealtakin. Kannattaa kiertää, omaan makuuni paikalla oli aivan liikaa ihmisiä, mutta en osaa sanoa onko näin yleensä.

Levi-Ylläs-Pallas

Kuusamosta mieli halasi vielä ylös lappiin, joten lähdimme Levi-Pallas-Ylläs suuntaan jossa olimmekin kaksi yötä. Maisemat muuttuvat tällä korkeudella jo selkeästi karummaksi. Muonio on itselleni jo lapsuudesta saakka tuttu ja siellä on tullut oltua monena talvena laskettelemassa ja hiihtämässä. Pallaksen huiput ovat aina siintäneet horisontissa, olempa siellä hotellillakin käynyt kääntymässä, mutta en koskaan itse reitillä. Viime reissulla taisin sanoa äidillenikin, että ensi kerralla haluan päästä kyllä tuonne vaeltamaan ja nyt mun haave toteutui! Kiersimme taivaskeron reitin, joka on Pallastunturin korkein laki 809metriä, tuolla paikalla sytytettiin myöskin olympiatuli vuonna 1952, tästä löytyy muistolaatta laen huipulta.

Puuraja jää reilusti alemmas, joten lähes koko reitti kulkee jylhän kivisissä maisemissa. Tällaista maisemaa on oikeastaan vaikea kuvailla itse kokematta. Paikoitellen reitillä on todella paljon irtolohkareita ja jokaista askelmaa saa varoen hakea. Lunta oli paikoitellen nilkkoihin asti, mutta ei menoa haitannut. Pallaksen reitillä voi hengitellä maailman puhtainta ilmaa, jota mitataan läheisellä Sammaltunturin mittausasemalla. Tää oli reitti ehdottomasti kokemisen arvoinen, kannatti kiertää!

Ylläs

Seuraavana päivänä kiipesimme vielä ylös Ylläkselle (jossa samantyylistä kivilohkareista maisemaa). Ylläs (719m) on hieman Pallasta matalampi tunturi, mutta kyllä sieltäkin näkee komeasti kauas lapin maisemiin. Suurin osa hotelleista, ruokapaikoista ja liikkeistä oli vielä kiinni, Jounin kauppa ja muutama muu pieni taisi olla ainoat aukiolevat paikat, mutta suurin osa näistä aukeaa lähiviikkoina

Pello ja alas Kalajoelle

Lomaviikon kääntyessä yli puolivälin oli aika todeta, että aikaa enää ylöspäin lähtemiselle ei taida olla, joten haikein mielin täytyi lähteä laskemaan alas pohjoisesta. Matkalla jäimme Pelloon, pienelle Kattilakosken leirintäalueelle Torniojoen varteen. Idyllinen pieni paikka, joka sopi hyvin meille. Siellä pääsimme rantasaunaan saunomaan ja jäipä talviturkkikin hyisen virtaavaan Torniojokeen. Pellosta vielä alas Kalajoelle jossa tuli vietettyä viimeinen yö. Kalajoki on kyllä upea paikka, todella hienot hiekkasärkät ja loputtoman matala vesi on kuin ulkomailla! Tämä paikka sopii erinomaisesti myös lapsiperheille, sillä onhan Kalajoella toooodella paljon erilaisia pieniä aktiviteettipuistoja ja runsaasti myös mökkimajoitusta saatavilla. Huikea huikea reissu, oli aivan mahtavaa reissata matkailuautolla. Tästä syttyi kyllä pieni kipinä, että varmasti teemme vielä uudestaan jonkin matkan. Ehkäpä syksyllä ruskan koittaessa tai lähempänä talvea lumien tullessa!