20.9.2018

Yleinen

Mitä tapahtui sun ruokavaliolle?

Tuntuu että nykyään ruokatrendit tulevat ja menevät siinä missä muotikin ja ennen kuin ehdit edes huomata uudet jutut tulevat eikä kukaan enää juuri jaksa muistaa mainita siitä minkä perään hetki sitten niin hehkutettiin.

Mulla on ollut ilo päästä mukaan Foodiex hankkeeseen, joka on Turun Yliopiston vetämä hanke siitä mitä Suomessa syödään tulevaisuudessa, vuonna 2027. Mukana foorumissa on bloggaajia, tutkijoita, ruoka-alan yrityksiä, kuten esimerkiksi Fazer, Atria ja yhdessä meidän on tarkoitus pohtia ja kerryttää tietoa siitä mitä mitä Suomessa syödään mahdollisesti tulevaisuudessa. Tämä foorumi tulee kokoontumaan syksyn aikana vielä useamman kerran ja jo ensimmäisen tapaamisen myötä oon ollut innoissani siitä mitä ajatuksia se on herättänyt omassa päässäni.

Kun miettii esimerkiksi omaa ruokavaliota ja ruokatottumuksia 10 vuotta taaksepäin, mitä se oli silloin ja miten paljon se on muuttunut tässä ajassa – niin todella paljon! Ylipäätään valinnanvaraa on tullut enemmän. Aiemmin omat ruokatottumukset olivat lähinnä sitä mikä nyt sattui olemaan tarjouksessa, välipala oli lähinnä leipää. Lautasella pääroolissa oli peruna/riisi/makaroni ja proteiini: liha/kala/kana. salaattia tein silloin yleensä aina lisukkeeksi (salaatti, tomaatti, kurkku periaatteella). Tänä päivänä lautasella on enemmän kasviksia, hedelmiä. Välipala saattaa olla vaikkapa smoothie. Salaatit ovat monipuolisempia, riisin ja makronin sijaan lautasella voi olla vaikkapa hirssiä, kvinoaa, bataattia, linssejä jne. Kasvisproteiineja on tullut runsaasti ruokakauppohin, samoin gluteenittomia ja nämä vaihtoehdot näkyvät myös omalla lautasella.

Koko ruokateollisuus on ollut melkoisen murroksen edessä ja on eittämättä haastavaa miettiä kuluttajatottumuksia, niiden muutoksia ja sitä mitä kuluttajat haluavat lautaselleen tulevaisuudessa. Jopa siten että se olisi valmistavalle teollisuudelle kannattavaa mahdollisen tutkimustyön ja tuotekehityksen osalta ja siten vielä että kuluttajat jaksaisivat innostua ja kiinnostua uudesta tuotteesta että se päätyisi sinne omalle lautaselle useammankin kerran kuin vain yhdesti maistelumielessä, jos silloinkaan.

Eikä tänä päivänä riitä enää tunnu aina edes riittävän se että resepti ja lopputulos on ok, vaan pitäisi miettiä asiaa myös kestävän kehityksen kautta; Lihateollisuus mitä tapahtuu kun sitä sisäfilettä ei yksinkertaisesti riitä tulevaisuudessa kaikille? Entäpä alati kasvava ruokahävikki – miten sitä vähennetään, torjutaan, hyödynnetään? Saati miten paljon meillä voisikaan olla vielä hyödyntämättömiä raaka-aineita? Me asutaan metsien ja järvien ympäröimänä, onko meillä hyödyntämättömiä luonnonvaroja joita voitaisiinkiin miettiä uudella tapaa raaka-aineiksi kun vain avaisimme silmät ja kokeilisimme, villiyritit, nokkset, kuusenkerkät ja paljon paljon muuta? Olisiko niistä jopa vientituotteiksi?

Ja sitten toki se miten me kuluttajat muutamme ruokatottumuksiamme.. Kaupungistuminen, elämänrytmin muutos ym ym ym tekijät. Tällä hetkellä snack-kulttuuri nostaa päätään. Ruokaa tykätään syödä liikkeellä, tai sitä ostetaan mukaan ja syödään jossain välissä. Pakkauskoossa yhden hengen annoskoot tuntuvat nostavan päätään. Tämä on tilanne nyt, mutta mikä se on tulevaisuudessa?

Ötökät tulivat yhtenä tärkeänä proteiinin lähteenä esiin tulevaisuuden ruokia analysoidessa. Ötökät sinällään eivät ole mikään uusi ilmiö syötävänä raaka-aineena, Aasialaisessa keittiössä nämä herkut ovat kuuluneet osaksi ruokaperinnettä jo satojen vuosien ajan. Totuus on kuitenkin se että länsimaalaistumisen myötä lihansyönti kasvaa ja se on ympäristölle yksinkertaisesti vain liian kuluttavaa. Lihaproteiinia ei tule riittämään tulevaisuudessa kaikille.

Hyönteisten ravinto on myös yksinkertaisempaa kuin eläinteollisuuden, karjat ja kanat tarvitsevat syötäväkseen runsaasti viljaa ja täten heidän ruokkimiseen tarvitaan myös paljon viljelykelpoista maapinta-alaa ja ravintoa joka olisi meille ihmisillekin hyödynnettävissä. Hyönteiset ovat myös hyvin ravitsevia, ne sisältävät paljon proteiinia ja rautaa. Ihmiselle syömäkelposia hyönteislajeja on tarjolla yli tuhat, tästä syystä ei niitä maunkaan puolesta kannata jakaa vain yhteen kategoriaan ts. -maistoin hyönteisiä enkä pitänyt niiden mausta. Joku toinen hyönteislajike voi olla maultaan aivan toisenlainen.

Itselle ötökät ovat olleet tähän asti aika vastenmielisiä. Vaikka Sirkka-buumi tuntuu olleen vallalla jo hetken aikaa, olen itse ollut aika vastenmielinen tarttumaan tähän haasteeseen. Noloa, että ylipäätään minä joka yleensä olen ensimmäisten joukossa kokeilemassa aina jotain uutta en tunnu vain pääsevän yli niiden vastenmielisyydestä, miksi ihmeessä vaikka mausta ei tässä tapauksessa varmasti ole kyse! Turun yliopiston tekemässä kyselyssä tämä oli myös valtavirran mielipide. Miksi ihmeessä. Paistetut jauhomadot suolalla maustettuna eivät juuri maultaan eroa esimerkiksi paistetuista muikuista. Miksi ne sitten tökkivät?

Tuleeko tulevaisuuden liha kenties laborotoriosta? Vai valitsetko ennemmin kasvispainotteisen ruokavalion kuin keinolihan tai ötökät?